Kepulinuoret on lähiaikoina kunnostautuneet asioiden vääristelemisessä enemmänkin. Liittokokouksessaan he hyväksyivät aloitteen valtionapuihin vaikuttamisesta sellaisille järjestöille jotka olivat järjestämässä Smash Asemia, vaikka hyvin tiesivät, ettei sellaisia ollut edes olemassa.

Tämä on kyllä jo pohjanoteeraus, kun historia on käännetty täysin päinvastaiseksi kuin se oikeasti oli. Vaikka politiikka on aina subjektiivista, olisi hyvä lähtökohtaisesti pysyä totuudessa eikä keksiä omasta päästään faktoja.

No onpa kyllä älytön tulkinta. Sitä paitsi Keskustahan on nykyään osa työväenliikettä, "kaupunkilainen työväenpuolue" ihan.

Olen kuullut tuosta liittokokousaloitteesta jo aika monta kertaa ja on mielestäni sen vääristelemistä väittää, että se olisi kohdistunut suoraan jotain poliittista nuorisojärjestöä kohtaan.

Smash Asem ei todellakaan näyttänyt samalta maakuntien ihmisille kuin meille, jotka olimme paikalla. Vai millaisen kuvan arvioitte suomalaisen median tilanteesta antaneen? Siitä äänestettiin ja me eteläsuomalaiset äänestimme vastaan, sillä koko kannanotto oli mielestämme epäselvä.

Läpi se siis kuitenkin meni. Aloitteen tekijöiden tarkoituksena oli edistää sellaisen lainsäädännön toteutumista, jolla pyritään tukemaan väkivallatonta vaikuttamista väkivaltaisen sijaan.

Ai niin. Täytyy myöntää, että Forssan ohjelma ei ole niitä ainakaan itselleni tunnetuimpia poliittisia julistuksia. Nimen vain tiedän. Tunnen paremmin Alkion, Gandhin, EU:n ja YK:n julistukset. Täytyy tutustua forssalaiseen.

En kyllä pysty itsekään ensi hätään löytämään työväenliikettä suurimmaksi naisten äänioikeuden vastustajaksi, oikeastaan päinvastoin. Eikä minulla ole aavistustakaan, mihin tuo maininta perustuu. Koska Laura kuitenkin pyysi tätä kommentoimaan, niin teen sen ja kyselen vähän täältä meiltä, mihin juttu perustuu.

Naisten äänioikeus oli muuten lakivaliokunnan käsiteltävänä jo 1897 silloisten porvarien esittämänä, mutta valiokunta kaatoi esityksen. Yritin löytää tuon vuoden lakivaliokunnan kokoonpanoa, mutten löytänyt.

"Yleisen ja yhtäläisen" äänioikeuden 100-vuotispäivää saamme odottaa vielä tovin. http://amuurhonen.livejournal.com/2006/06/19/

Forssan ohjelma vaati siis vuonna 1903 näin: "Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla." --- "Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen."

Tuo mitä Nikke kirjoitti on sinänsä totta: Vuoden 1906 eduskuntauudistus ei vielä tuonut aitoa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tämän olisi toivonut tulevan vahvemmin esiin viime vuoden kaikissa äänioikeusjuhlallisuuksissa.

Riku: Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää tuon vuoden 1897 lakivaliokunnan kokoonpano. Ei sinänsä ole kovinkaan yllätyksellistä, että aloite naisten äänioikeuden puolesta on tullut porvarilta, tuolloinhan säätyvaltiopäivillä olivat edustettuna vain aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat - joiden varmaan voitaisiin kaikkien sanoa olevan nykypäivän mittapuulla porvareita. :)

Minusta mielenkiintoista on myös se, että kaikissa näissä "naisten äänioikeus 100 vuotta" -juhlallisuuksissa ei tuotu esiin naisliikkeen sisäisiä ristiriitoja äänioikeuden laajentamisen suhteen. Yläluokan naiset halusivat äänioikeuden itselleen, mutta eivät piioilleen. Tämän vuoksi naisjärjestöt eivät myöskään voineet muodostaa yhtenäistä näkemystä ja rintamaa äänioikeusvaatimusten suhteen.

...tuo edellinen olin siis minä.

Hieman lisäinformaatiota tähän...

" Naisten äänioikeuskysymyksen kehitystä koskevassa kirjallisuudessa on
korostetusti tuotu esille työväenliikkeen merkitys. Mutta voimakasta
vastustusta esiintyi aluksi myös työväestön taholla. Vallalla oli sellainen
käsitys, että yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaatimus pitäisi
toistaiseksi rajoittaa vain miehiin. Katsottiin, että naisten äänioikeudesta
voi päinvastoin muodostua edistyksen jarru, koska naisten uskottiin olevan
vanhoillisia sekä riippuvaisia kirkon mielipiteistä. Naisten sorretun aseman
arveltiin voivan parantua vain sitä mukaa kuin köyhälistön asema yleensäkin
parani. Vasta Työväenpuolueen Forssan kokouksessa v. 1903 nousi yleinen
äänioikeus sekä miehille että naisille yhdeksi uuden puolueen lähiajan
tärkeäksi tavoitteeksi. "



Lähteet: Palmunen Ritva, Aitan polulta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.
Keskustalaisen naisliikkeen toimintaa 1906-1985. Iisalmi 1992. s. 44



Kilpi, Sylvi-Kyllikki: Suomen työläisnaisliikkeen historia. Pori 1953 s. 66



----



" SDP:n Forssan puolueohjelmaan vuodelta 1903 kirjattiin tavoitteeksi
yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta sillä ei välttämättä tarkoitettu
naisia.



-Väitetään, että vielä loppuvuodesta 1904 työväenliikkeen johtomiehet
kannattivat nuorsuomalaisen K.J. Ståhlbergin ajatuksia. Hän oli sitä mieltä,
että voitiin toteuttaa joko yleinen ja yhtäläinen äänioikeus miehille tai
rajoitettu eli säätyjen mukainen äänioikeus naisille, mutta ei molempia yhtä
aikaa.



Tässä tilanteessa työläisnaisliike aloitti voimakkaan painostuksen naisten
äänioikeuden puolesta, ja heidän kantansa vaikutti puolueen miesten
näkemyksiin. "



Lähde: Hämeen Sanomat 3.3.2006,
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=31245
&main=54



----



" Keskusteluissa naisen äänioikeutta puolustettiin usein vetoamalla
kansakunnan yhteiseen etuun ja naisten vetämiseen mukaan yhteiseen
kansallisuustaisteluun. Keskeisen vasta-argumentti taas oli, että äänioikeus
ei sovi "naisen olemukseen" kodin vaalijana ja kasvattajana,
yhteiskunnallinen toiminnan katsottiin turmelevan naisen.



Suomalaisten naisten varhaisesta äänioikeudesta on esitetty sellaisiakin
näkemyksiä, että suomalaiset ovat aina olleet niin tasa-arvoisia, ettei
miesten tullut mieleenkään evätä äänioikeutta naisilta. Tämä on osittain
väärä käsitys.



Käsityksen näkee vääräksi jo, kun tarkastelee, keitä ensimmäiset
naiskansanedustajat olivat. Porvarilliset naiskansanedustajat olivat
senaikaisen feministisen liikkeen johtohahmoja ja vasemmiston naisedustajat
tulivat sosialistisen naisliikkeen johdosta. Äänioikeuden eteen oli tehty
valtavasti työtä, eikä naisliikkeen osuus siinä ollut vähäinen. "



Lähde:

Ai niin ja lisätään nyt vielä tämäkin...

" SDP:n puoluesihteerin mukaan äänestysikärajaa ei pidä laskea nykyisestä 18
ikävuodesta.



- Lapset ovat lapsia ja aikuiset aikuisia. Valta ja vastuu kulkevat käsi
kädessä. Nykyinen ikäraja on hyvä, Feldt-Ranta sanoo. Hänellä on kokemusta
lähipiiristä.



- Perheeseeni kuuluu lapsia, jotka kohdakkoin saisivat äänestää, jos ikäraja
olisi 16 vuotta. Joskus aamuisin he eivät kykene edes päättämään siitä, mitä
laittaisivat päälleen, niin miten he voisivat ottaa kantaa isoihin
yhteiskunnallisiin asioihin, Feldt-Ranta sanoo, ja päästää päälle muhevat
naurut. "



Lähde: Demari, 27.12.2005, http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4291

Riku: Ihan mielenkiintoisia viitteitä sinulla. Ei varmastikaan ole ihme, että myös työväenliikkeen keskuudesta ja jopa sen johtoportaasta on löytynyt ahdasmielisiäkin tyyppejä. Ei työväenliikkeen historia ole millään tavalla vapaa patriarkaalisista rakenteista.

Se ei kuitenkaan vie pohjaa siltä, että suomalainen työväenliike omaksui vahvasti vaatimuksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta viimeistään tuolloin 1903 Forssan ohjelmassa. Ja kyllä, vaatimus koski myös naisia, ks. aikaisemmat sitaattini ohjelmasta. Jo vuonna 1899 oli vaadittu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta en tiedä tarkemmin mitä reunaehtoja siihen mahdollisesti liittyi (tai liittyikö yhtään, tuskinpa).

Näidenkin esittämiesi viitteiden perusteella on harhaanjohtavaa väittää, että suomalainen työväenliike olisi ollut äänioikeuden laajentamisen esteenä. Naisia ja miehiä koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaatiminen vuonna 1903 on ollut radikaalia ja eturintamassa oloa, ei jarruttamista. Varmasti suomalaisen (kuten kansainvälisenkin) työväenliikkeen piirissä on täytynyt aiheesta käydä omat vääntönsä ja naisliikkeen olla aktiivinen, mutta lopputulema on silti selvä: työväenliikkeestä tuli tasa-arvoliike äänioikeuskysymyksessä.

Mitä tulee noihin sitaatteihin Maarit Feldt-Rannalta, niihin voin vain todeta että ne puhuvat selvää kieltä nykypäivän demareiden suhtautumisesta nuoriin. Harvinaisen ankea lausunto.

Toivoisin silti, että jos keskustanuoret haluavat vittuilla demareille nykypäivän toimista, he tekisivät niin eivätkä ryhtyisi vääristelemään historiaa.

Ei varmaan voi väittää että työväenliike olisi ollut erityinen jarru naisten äänioikeuden toteutumiselle, vaan siellä on tehty paljon hyvää työtä sen eteen. Mutta aivan kuin muissakin silloin olemassa olleissa poliittisissa liikkeissä, myös työväenliikkeessä siis esiintyi naisten äänioikeutta vastustavia ääniä.

Eiköhän tästäkin selvitä eteenpäin =) Historia on historiaa ja mielenkiintoista aina.

Vastaan itsekin sinulle Laura, koska olen suurimman osan tästä nuorten ja naisten äänioikeuskeskustelusta kirjoittanut.

Ensinnäkin minun mielestäni on suuri ero sillä, että lokaako toisia jollakin politiikan ulkopuolisella asialla vai haastaako keskustelemaan poliittisista mielipiteistä ja arvoista. Itse koen, että tässä on kyse jälkimmäisestä.

Toiseksi on varmaan päivän selvää, että myös "keskustalaisissa" piireissä oli sata vuotta sitten vastustusta naisten äänioikeutta kohtaan. Minun viestini onkin se, että sadassa vuodessa pitää oppia jotain. Tunnustaa, että silloin sorrettiin naisia ja että se sama sorto ei saa toistua tänä päivänä nuorten kohdalla. Keskusta ja Keskustanuoret ajavat nuorten äänioikeusikärajan alentamista 16 vuoteen ja SDP ei näin tee. Tämä on poliittinen arvokeskustelu, jossa toisin kuin yleensä, on viitattu jopa lähteisiin. Tämän reilummin ei mielestäni voi poliittista keskustelua käydä.

Ja epäkohdistahan eivät Vasemmistonuoret eivätkä Keskustanuoret ole halunneet koskaan vaieta=)